Sata peittoa<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

ja silti palelee.

Sata patjaa

ja silti tuntee herneen.

Sata prinssiä

ja silti yksin jää

sadasensimmäinen prinsessa.

Hän patjakasan huipulla kasvattaa

sata vuotta hiuksiaan

sadattaensimmäistä prinssiä

odotellessaan.

 

Ja vaikka sataa,

sataa tulvimalla

tuntuu herneen paino yhä selän alla.

 

 

Aikaa kului

kyynelten sateessa kasvoi prinsessan tukka

ja piikkien kätköistä puhkesi vihdoinkin kukka.

Sadasensimmäinen prinssi prinsessan hiuksia

huipulle noustessaan apuna käytti,

esteet raivasi pois

ja rakkautensa prinsessalle näytti.

 

Ja herne…

Sen koommin ei kuultu siitä.

Ei kaipaus nälkäiselle ruuaksi riitä.